© Helsingin Sanomat, a Sanoma company
© Sanoma Kaupunkilehdet, a Sanoma Company
Aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty
Helsingin päiväkoteihin hakeutui viime vuonna selvästi odotettua enemmän lapsia. Kaupungin tekemä ennuste ylittyi yli 1 400 lapsella.
Varsinkin kantakaupungissa, Viikissä ja Lauttasaaressa on pulaa päiväkotipaikoista. Ongelmia on myös Munkkivuoressa ja Arabianrannassa.
Sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämisjohtaja Mauno Rönkön mukaan huomattava osa perheistä saa paikan lähimmästä päiväkodista.
"Yksittäistapauksissa voi olla muutamien kilometrien matka päivähoitoon."
Huonon ennusteen takia päiväkoteihin jouduttiin palkkaamaan viime vuonna henkilökuntaa aiottua enemmän. Sosiaalitoimen budjetissa se näkyi henkilöstökulujen ylityksenä. Päivähoidon menot ylittyivät noin 13 miljoonaa euroa.
Rönkkö huomauttaa, että talousarvio laadittiin toukokuun 2010 väestöennusteen mukaan:
"Kyllähän arvio joskus on lähemmäksikin mennyt. Mutta kun pitäisi pystyä ennakoimaan, miten ihmiset muuttavat ja minkä verran aikovat hankkia lapsia, niin kyllä se tavattoman hankalaa on."
Lue lisää päivän Helsingin Sanomista.



Keskustelu Osallistu keskusteluun
Päiväkotipaikat kuuluvat työssäkäyville vanhemmille, ei kotona lusmuileville.
fyysesesti työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa pidetään vain työttömänä ja pakotetaant appelemaan hoitopaikasta vaikka on taistellut voimiensa rajoilla lapsen kolmivuotiaaksi niin minulla riittää ymmärrystä kaikkien vanhempien oikeuteen päivähoitoon. Jos julistamme eläköön väliinpitämättömyys ja kyynisyys
yhteiskunnassamme, niin valitettasti lapsemme oppii myös se.
Että ei se päivähoitotarve ole mitenkään vähenemään päin.
Eri asia on sitten millainen koti lapsella on, mutta oletan että jos ihminen hakee töitä, niin pystyy myös tarjoamaan lapselleen ihan laadukasta hoitoa kotonaankin.
Alkoholisti ym.ongelmaperheiden lasten kannalta vaikkapa puolipäivähoito on perusteltua.
Uskon, että ongelman syyt löytyvät jostain muualta.
Kehittämisjohtaja porukoineen optimoi päivähoitopaikat riittämättömiksi ja ihmiset kärsii.
Sieppaa välillä tämmöinen lyhytnäköinen kädestä suuhun tyylinen kunnallispalvelusuunnittelu.
Jos ennusteet ova vuodesta toiseen alakanttiin, niin olisi lienee syytä vaihtaa ennusteen tekijää. Ellei sitten kyseessä ole tietoinen pyrkimys tehdä päivähoitopaikan saannista vaikeaa..
Seuraava yllätys taitaa tulla kun sama ikäluokka menee kouluun. Koulujahan on nyt suljettu kesken parasta baby-buumia. Että ei näistä voi oppia, jos ei osata tilastoja lukea..
Muutimme Viikkiin 2007, ja jo tuolloin pk-paikoista oli huutava pula alueella. Latokartanon aluetta vasta alettiin rakentaa tuolloin. Suunnitelmissa oli 15 000 uutta asukasta alueelle. Nyt meitä on tullut nämä 15 000 lisää joista suurin osa lapsiperheitä. Päiväkoteja on rakennettu yksi lisää. Huono tilanne on mennyt vuosi vudelta surkeammaksi. Ei todellakaan pidä paikkansa, että "yksittäistapauksissa voi olla muutaman kilometrin matka", vaan lähes poikkeuksetta viikkiläiset Viikistä pk-paikkaa hakevat saavat sen Pihlajamäestä tai jopa Ala-Malmilta asti. Tämä on meidän perheemme ja monen muunkin kokemus.
Jo vuonna 2007 tiedettiin ja suunniteltiin, että alueella asuu v.2012 15 000 ihmistä lisää. Tähänkö oli niin vaikeaa varautua???
Ja suomessa on viisi kasvuseutua joten kyllä sinne helsinkiin suuri osa noista kymmenistä tuhansista pakkomuuttajista tulee lähtemään.
Lähialueille rakennetaan uusia taloja ja sinne muuttaa taas pienilapsiperheitä. Noh, ne lasten hoitopaikat ovat siellä vanhoilla alueilla (vrt esim. Santahamina - Roihuvuori)
Miksei alunperin ajatella monimuuntautuvaista moduulirakennelmaa. Sama systeemi kuin ns. parakkikoulu. Miksi lasten hoitopaikka pitää olla loputtoman kiinteästi samassa paikassa ja rakennettu talo vain yhtä tarkoitusta varten?
Notkeutta peliin, vanhemmat älkää vaatiko täydellisyyttä vaan vaatikaa lähipalvelua omille pienokaisille. Se hoitopaikka voi olla liikuteltavassa parakissa, kuten koululuokka nykypäivänä. Silloin palvelu voi olla siellä missä sitä eniten tarvitaan.
En usko silmiäni, tätä jargonia saamme lukea vuodesta toiseen. Käytännön kokemukset kertovat aivan muusta: Esim. Itä-Pakilasta on tällä hetkellä kuskattava lapsia hoitoon Malmille ja Kannelmäkeen. Ei ole kyse mistään muutaman kilometrin kivasta keikasta. Meidän perheellä on lapset kahdessa eri hoitopaikassa, koska samaan ei mahdu! Siinä voi päättäjä miettiä että kun toisaalta valitetaan että lasten päivähoitopäivät ovat vaarallisen pitkiä ja toisaalta hajautetaan perheen lapset eri puolille kaupunkia hoitoon.
Lastemme päivähoitoaika on äidin työaika 8 h + aamuviennit kahteen eri hoitopaikkaan 1 h ja iltahakemiset 1 h. Tästä ei pysty nipistämään.
Lasten päiväkotimatkat on saatava lyhyemmiksi. Tuo on ihan utopiaa että tällä hetkellä muka suurin osa lapsista saisi paikan lähipäiväkodista. Ei ainakaan Helsingin itä-Pakilassa.
Hoitopaikan on oltava kodin lähellä, muuten aamuruuhkassa ja iltaruuhkassa kuskaamiseen menee koko valveillaoloaika. Esimerkkipäivä: Kotoa Pakilasta lähdetään klo 7.15 lastenkuskausrundille Pakila - Malmi ja työpaikka on Espoossa. Äiti on töissä klo 8.30. Äiti lähtee töistä klo 16.30, ja kurvailee välillä Espoo - Malmi - Pakila. Kotona ollaan klo 18.00. Lapset nukkumaan klo 19.30. Yhteistä laatuaikaa jää jopa puolitoista tuntia !
Päivähoito on peruspalvelu. Sen ohjeistukset vaan on kirjattu niin hövelisti, että lain puitteissa mennään kunhan hoitopaikka osoitetaan jostain laajan Helsingin kulmasta. Minusta tällainen ei ole todellaista päivähoidon järjestämistä. Sen minimivaatimuksiin pitäisi lisätä hoito kodin läheltä. Tyhmäkin tämän tajuaa.
Ilmeisesti kyse onkin, paitsi tämän viraston täydellisestä osaamattomuudesta myös siitä, että minkäänlaista yhteistyötä muiden asiaan osallisten instanssien kanssa ei osata tai haluta tehdä. Mitäpä, herra Rönkkö, kannattaisiko kääntyä ammattilaisten puoleen?
Helsinki - Helsingfors
2006 6 156
2007 6 079
2008 6 407
2009 6 533
2010 6 709
Ihan vaan julkista tietoa tilastokeskuksesta, muuttoliikettä en jaksanut haeskella, kun se nopea oli nyt pois käytöstä, mutta sen täytyy olla negatiivinen lasten suhteen, mikäli tilanne tosiaan on yllätys viranomaisille.
Tapauksia yhtäkään tuntematta en lähtisi arvostelemaan toisten päivähoitotarvetta. Äitinä päteminen on rakentavaa vain silloin kun se koituu oman perheen eduksi eikä kampita toisia.
Moni lapsiperhe kamppailee työttömyyden tai sairauden johdosta jaksamisensa rajoilla, ja yksinäisiä vanhempiakin on paljon. Väkivaltaa ja päihteitä esiintyy varmasti. Ilman toimivaa päivähoitoa lasten kiireelliset huostaanotot lisääntyisivät taatusti entisestään. Päivähoidon puutteellisten resurssien ei tulisi kaatua lasten niskaan, mikä on tällä hetkellä tosiasia. Sen sijaan että syyllistettäisiin marginaalista joukkoa hyvinvoivia vanhempia, jotka vievät lapsensa hoitoon saadakseen "omaa aikaa", pitäisi kiireesti panostaa lisää paukkuja päivähoitoon ja miksei riippumattomaan kerhotoimintaankin, jota on tällä hetkellä vain kaupungeissa.
On unennäköä kuvitella, että säästöä synyyisi jos perheiden pitäisi osoittaa päivähoidon tarpeensa hakemuksin ja todistusliittein, joita kunnissa sitten käsiteltäisiin kuten kelassa konsanaan. perheet osaavat määritellä päivähoitotarpeensa itse, eivätkä tarvitsevaisimmat vanhemmat jaksaisi välttämättä ede rustata moisia hakemuksia. Pitäisi siis vain korjata nykyjärjestelmän puutteet.
Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan. On turha itkeä kovenevista arvoista jos on itse osa ongelmaa.
Kun sanotaan, että meidän tulee opettaa lapsillemme muiden kunnioittamista, se tarkoittaa meitä jokaista, myös lapsettomia. Vaikka ei pitäisi lapsistsa/vanhuksista/ihmisistä mutta haluaa silti asua ihmisyhteisössä, on silloin syytä opetella kohtelemaan muita sivistyneesti.
Syntyneiden määrä ei enää vuoden päästä (kun päivähoitoa aletaan tarvita) ole mikään yllätys, ja jos muuttoliike huolettaa, kannattaisikohan katsoa alueelle myönnettyjen rakennuslupien ja valmistuvien asuntojen määrää?
Nuivasta suhtautumisesta huolimatta paikat lopulta järjestyivät, tosin lapset ovat eri päiväkodeissa ja senpä takia meilläkin hoitopäivät venyvät kohtuuttomasti, vaikka parhaamme vanhemmat teemmekin pitääksemme päivät kohtuullisina. Mutta tästäpä että paikat lopulta saimme eivät sitten muut vertaisemme, eli toiset vanhemmat, niin tykänneetkään. Kun aloitimme pk:ssa saimme heti ensimmäisenä päivänä kuulla muilta vanhemmilta, miten kauheaa on kun ollaan taas uusia lapsia menty ottamaan jo entuudestaan liian isoon ryhmään.
Ei siis ole helppoa pk:n johtajilla, toiset vanhemmat syyttelevät kun ei paikkaa löydy ja ne jotka paikan ovat saaneet syyttelevät kun ryhmään otetaan lisää lapsia.
Niinpä tässä asiassa pitäisikin syytökset kohdistaa sinne tarpeeksi korkealle tasolle eli juuri näihin lausuntoja antaviin virkamiehiin ja päättäjiin jotka lakkauttavat terveysasemia, synnytyssairaaloita ja päiväkoteja eivätkä itse joudu kohtaamaan päätöstensä seurauksia millään lailla!
Syntyvien kuntalaisten määrän voi jotenkin arvioida, mutta muuttotrendit sotkevat arviot alueellisesti varsin hyvin. Uusilla alueilla kaavoitus antaa jotain viitettä, mutta sitä ei näe kristallipallostakaan, moniko äiti tai isä jää kotiin hoitamaan lapsiaan. Tämä taas riippuu työpaikkojen saatavuudesta ja sitä kautta talouden suhdanteista. Plus vielä asenneilmastosta - vaikkapa onko ok, että vanhempi lapsi on hoidossa kun nuorempaa hoidetaan kotona.
Kaupunki ei kovin mielellään viitsi sanoa sitäkään, että joillakin alueilla nähdään kyllä muutaman vuoden kestävä pula päivähoitopaikoista. Mutta jos näille alueille rakennettaisiin sitä muutaman vuoden huippukysyntää vastaava kapasiteetti, sitten sen jälkeen olisi tyhjiä päiväkoteja tarjolla. Siihen taas ei ole varaa.
Päivähoito on erittäin voimakkaasti tuettua toimintaa. Helsingissä kunnallisen päivähoidon kustannukset ovat noin 10 000 euroa/muksu/vuosi. Helsingillä menee päivähoitoon 300+ miljoonaa euroa vuodessa, maksuina tulee takaisin noin 10 % tästä summasta. Lasten päivähoitoon menee noin kymmeneosa kaupungin budjetista, joten ihan pikkusummista ei ole kyse.
Parempaa palvelua saa enemmällä rahalla, mutta Helsinki ei ole mitenkään erityisen huono (jos ei hyväkään) tuottamaan päivähoitopalveluita. Siinä Helsinki kuitenkin ilmeisesti on erityisen huono, miten noita päiväkotipaikkoja jaetaan. Autolliselle ei ole iso ongelma viedä tenavia sellaiseen päiväkotiin, joka on työmatkan varrella vaikka vähän kaukanakin. Autottomalle voi ihan työmatkan varrellakin oleva päiväkoti olla huono, jos julkiset yhteydet eivät pelaa.
Toisaalta se jakaminen voi sikäli olla vaikeaa, ettei kukaan varmasti tunnustaisi kysyttäessä olevansa autolla liikenteessä...
Kaikki vastaamaan sosiaaliviraston kyselyyn Helsingin lapsiperheiden arjen sujuvuuteen vaikuttavista asioista. Esim. ne ylipitkät päiväkotimatkat, jos sellaisia päivittäin kulkee.
paikan.
Tämä vähentää hoitopaikkoja.
Täytyy myös muistaa että lapsella jonka kotiolot ovat hmm.. lievästi kyseenalaiset
on hyvä päästä toisenlaiseen ilmapiiriin päiväkodissa, ehkäpä myös vähän
tarkkailunalaiseksi.
Siksi on hyvä että on oikeus päivähoitoon.